Virtaantuminen on tapahtunut ennennäkemättömällä vauhdilla ja muutos tuntuu jokaisessa solussa. Se on kaiketi intohimoa, sydämenpaloa ja jumalatonta uskoa. Gloria pääkirjoituksessa sivutaan luovuutta ja ihmisenä olemisen uskallusta - törmään tähän siis ihan kaikessa.
Luovuus on hänelle kahleetonta itseilmaisua, rohkeutta tehdä eritavalla, synnyttää jotain uutta. Hän ei myöskään aio välittää muiden mielipiteistä vaan olla juuri sellainen kuin on, ympäristön paineista huolimatta.
HÄN SIIS PUHUI ROHKEUDESTA OLLA SE HENKILÖ, JOKSI ON SYNTYNYT
Pekka Himasen mukaan yksi luovuuden este on se, että ihminen pelkää olla kokonaan se, joka hän on. Pelko on luovuuden pahin vihollinen.
Lahjakkailla on se harha, että kaikki on helppoa, mutta kosmos koettelee jokaista luovaa ihmistä. Jos haluaa tehdä kunnianhimoisia asioita, se (kosmos) lähettää masentavia tyyppejä ajamaan ideat alas. Selviytyäkseen on kehitettävä vähättelyn vastaanottamisen kyky. Pekka Himasen mielestä ei ole tärkeää, kuinka lahjakas ihminen on, vaan se kuinka hän vie lahjakkuutensa käytäntöön saakka. Tarvitaan loputonta sinnikkyyttä. Kaikessa menestymisessä on lopulta kysymys siitä, KUINKA VALMIS ON TAISTELEMAAN NIIDEN ASIOIDEN PUOLESTA, JOITA RAKASTAA.
Kuinka valmiita olemme siis taistelemaan ja minkä unelman puolesta käymme taistelumme? Päivä päivältä tunne siitä on vahvempi, tunne että vastaukset pitää löytyä jostain muualta kuin oppilaitosten sisältä. Kuinka monella sydän sykkii, kuola vuotaa, polvet notkuu, on valmis heittämään vaikka henkensä - henkensä intohimoisten harrastusten edessä mutta annas olla kun astuu ovesta laitokseen nimeltä oppilaitos niin salakavala kuolema hiipii - intohimot lakkaa olemasta - muttuu ikään kuin näkymättömyysviitan alle ja suorittaa. Tiedän, tiedän - kärjistän=) Tässä jotain mykistävää siltä ajalta kun tälläkin naikkosella oli sydämenpaloa =)
Katsokaa mitkä askelkuviot ja mikä meininki. Tai neljää vuotta myöhemmin tiimi osasi hoitaa homman kotiin
Ajatelkaapas kun astuisitte luokkaan, jossa toimittaisiin näin
sunnuntai 28. syyskuuta 2008
perjantai 26. syyskuuta 2008
Intohimoista ja vähän intohimottomuudestakin
"Onnistumisen ei tarvitse olla mittavaa vaan mahtavaa. Mahtavilla asioilla on erityisen paljon markkina-arvoa" Olen jälleen hankkinut iltalukemikseksi akkoin lehden Glorian Bisneksessä on jos jonkinmoista artikkelia niin perijättäristä kuin intohimoistakin. Jotenkin viimeiset päivät ovat olleet järisyttäviä, vavahduttavia ja jälkiä jättäviä niin hyvässä kuin pahassa. Kiihko ja tahti on melkoinen, on tykitystä, puukkosadetta, silmien kiiltoa ja intohimoa ja kuollutta intohimoa. Mutta minä järisen - shhh. kuulkaa vaikka=) Helloween - March Of Time
Kilpiä on vahvistettava ja uskottava, heittäydyttävä ja antaa kiihkon poltella.
Gloria bisneksessä on artikkeli, jonka otsikko kuuluu seuraavasti. Rakenna elämäsi arvoinen ura - unohda totunnainen ajattelu, rakenna urasi omien vahvuuksien varaan ja toimi heti, kehottaa uravalmentaja Kati Järvinen. Hymähdän ura ja ura ja vielä uravalmentaja. Sanalla ura on jotensakin niin negatiivinen kaiku ja uravalmentaja jo sananakin johdattelee ajatuksen hömppähömpän pariin. Otan kuitenkin itseäni niskasta kiinni ja karista ennakkoaseenteeni ja pureudun. "Ihminen tunne itsesi! Se on kaiken elämänvviisauden alku" julistaa artikkelin ensimmäiset säkeet. Olen myyty. Kuinka moni meistä oikeastaan onkaan hukannut itsensä. Vavahdutus jatkuu. "mitä sinä itse ajattelet?" "Parasta, mitä voit omalle urallesi tehdä, on konkretisoida aidosti miksi ja mitä haluat?" "Sinä olet yksilö - eikö niin? Muutos on kiinni vain meistä itsestämme"
Artikkeli jatkuu sivuaa naisjohtajuutta, mutta naisasioista en piittaa. Uskon siihen, että maailmassa saa juuri niin paljon kuin haluaa oli sitten nainen tai mies. En ole koskaan joutunut sen huonommin kohdelluksi naiseuteni takia vaan olen voinut olla ylpeä siitä, että olen nainen ja tasavertainen - en sen huonompi enkä sen parempi vaan ihan tavallinen ihminen siinä missä muutkin. Pistän volymit kaakkoon ja annan tajunnan räjästää jumalallisesta intohimosta ja taustalla pauhaa The Rhapsody of fire - The village Of Dwarves
Tutkimukset osoittavat, että työelämän tyytyväisimmät toteuttavat itseään. He ovat valinneet työn, johon tuntevat intohimoa, ja jossa he pystyvät hyödyntämään omia vahvuuksiaan ja lahjakkuuttaan. Työ on linjassa henkilökohtaisten arvojen kanssa, ja siinä voi antaa parastaan. Suurin tyytyväisyyden tunne tulee siitä, että teemme sitä missä olemme hyviä. Jokainen meistä on ainutlaatuinen yhdistelmä kykyjä, elämänkokemusta ja lahjakkuutta. Mitkä ovat sinun vahvuutesi? Miten hyödynnät potentiaalisi niin, että siitä on eniten arvoa itsellesi ja muille? Ei helvetti joudun lainaamaan lisää... Pysähdy hetkeksi ja mieti mitkä ovat tähänastisen elämäsi parhaat saavutukset. Missä olet mielestäsi todella onnistunut. Muista, että onnistumisen tunne on sinulle oikea onnistuminen. Sen ei tarvitse olla mittavaa vaan mahtavaa!
Valmennustyössä ollaan tulevaisuuden alkulähteillä, kun uraansa pohtiva henkilö kertoo silmät loistaen unelmistaan. On siis aika unelmoida. Visualisoi millaisen tulevaisuuden haluat. Maalaa mielikuvasi niin selkeäksi, eläväksi ja kiinnostavaksi kuin vain pystyt. Herätä unelmat henkiin. Usko, ettei mennyt ole tulevaisuuttasi. Sinä itse olet oman tulevaisuutesi rakentaja ja voit valita suhtautumisesi mahdollisuuksiisi. Valmistaudu ottamaan haasteet vastaan. Ja valmistaudu siihen, että saat mitä haluat, sillä sinä olet kyseenalaistamatta sen arvoinen
Ihoni on noussut jo aikoja sitten kananlihalle, volumet nousseet yltiöpäisen pauhaaviksi ja olen ehkäpä vaipumassa transsiin. Tämä on merkki - totisesti merkki ja nyt meidän pitää nousta kaiken puukkosateen yläpuolelle, takoa, tahkoa, taistella ja herättää sisällämme se jossain piilevä taistelutahtoinen villi-ihminen ja päästää se valloilleen. Toimia ja näyttää, että onnistumme. Maailma on valmis, valmiimpi kuin koskaan aiemmin ja me saamme marssia eturintamassa matkalla ihmislähtöisempään oppimisen maailmaan, jossa nauru raikaa.
Tieto ei ole enää valtaa, verkostot ja luottamussuhteet ovat. Luota muihin ihmisiin ja varmista itsellesi kaikki mahdollinen tuki. Hyvä mentori tai valmentaja vauhdittaa yhä useamman asekelta yhä useamman menestyvän henkilön polulla. Mitä enemmän ympäröit itsesi ihmisillä, jotka voivat tukea sinua, sitä todennäköisemmin pääset perille.
Intohimottomuus, se jollei ole mitään mille sydän sykkii, ei mitään minkä puolesta taistella viimeiseen hengenvetoonsa - silloin ihminen ikään kuin lakkaa olemasta, muttuu näkymättömäksi. Varokaa siis viimeiseen hengenvetoonne asti sellaista olotilaa. Ja nyt räyhymusiikin uumeniin - Olkaa hyvä ja vaviskaa! Takokaa tahtoa itseenne ja voimistukaa! The rhapsody of the fire - Wisdom Of The Kings
Kilpiä on vahvistettava ja uskottava, heittäydyttävä ja antaa kiihkon poltella.
Gloria bisneksessä on artikkeli, jonka otsikko kuuluu seuraavasti. Rakenna elämäsi arvoinen ura - unohda totunnainen ajattelu, rakenna urasi omien vahvuuksien varaan ja toimi heti, kehottaa uravalmentaja Kati Järvinen. Hymähdän ura ja ura ja vielä uravalmentaja. Sanalla ura on jotensakin niin negatiivinen kaiku ja uravalmentaja jo sananakin johdattelee ajatuksen hömppähömpän pariin. Otan kuitenkin itseäni niskasta kiinni ja karista ennakkoaseenteeni ja pureudun. "Ihminen tunne itsesi! Se on kaiken elämänvviisauden alku" julistaa artikkelin ensimmäiset säkeet. Olen myyty. Kuinka moni meistä oikeastaan onkaan hukannut itsensä. Vavahdutus jatkuu. "mitä sinä itse ajattelet?" "Parasta, mitä voit omalle urallesi tehdä, on konkretisoida aidosti miksi ja mitä haluat?" "Sinä olet yksilö - eikö niin? Muutos on kiinni vain meistä itsestämme"
Artikkeli jatkuu sivuaa naisjohtajuutta, mutta naisasioista en piittaa. Uskon siihen, että maailmassa saa juuri niin paljon kuin haluaa oli sitten nainen tai mies. En ole koskaan joutunut sen huonommin kohdelluksi naiseuteni takia vaan olen voinut olla ylpeä siitä, että olen nainen ja tasavertainen - en sen huonompi enkä sen parempi vaan ihan tavallinen ihminen siinä missä muutkin. Pistän volymit kaakkoon ja annan tajunnan räjästää jumalallisesta intohimosta ja taustalla pauhaa The Rhapsody of fire - The village Of Dwarves
Tutkimukset osoittavat, että työelämän tyytyväisimmät toteuttavat itseään. He ovat valinneet työn, johon tuntevat intohimoa, ja jossa he pystyvät hyödyntämään omia vahvuuksiaan ja lahjakkuuttaan. Työ on linjassa henkilökohtaisten arvojen kanssa, ja siinä voi antaa parastaan. Suurin tyytyväisyyden tunne tulee siitä, että teemme sitä missä olemme hyviä. Jokainen meistä on ainutlaatuinen yhdistelmä kykyjä, elämänkokemusta ja lahjakkuutta. Mitkä ovat sinun vahvuutesi? Miten hyödynnät potentiaalisi niin, että siitä on eniten arvoa itsellesi ja muille? Ei helvetti joudun lainaamaan lisää... Pysähdy hetkeksi ja mieti mitkä ovat tähänastisen elämäsi parhaat saavutukset. Missä olet mielestäsi todella onnistunut. Muista, että onnistumisen tunne on sinulle oikea onnistuminen. Sen ei tarvitse olla mittavaa vaan mahtavaa!
Valmennustyössä ollaan tulevaisuuden alkulähteillä, kun uraansa pohtiva henkilö kertoo silmät loistaen unelmistaan. On siis aika unelmoida. Visualisoi millaisen tulevaisuuden haluat. Maalaa mielikuvasi niin selkeäksi, eläväksi ja kiinnostavaksi kuin vain pystyt. Herätä unelmat henkiin. Usko, ettei mennyt ole tulevaisuuttasi. Sinä itse olet oman tulevaisuutesi rakentaja ja voit valita suhtautumisesi mahdollisuuksiisi. Valmistaudu ottamaan haasteet vastaan. Ja valmistaudu siihen, että saat mitä haluat, sillä sinä olet kyseenalaistamatta sen arvoinen
Ihoni on noussut jo aikoja sitten kananlihalle, volumet nousseet yltiöpäisen pauhaaviksi ja olen ehkäpä vaipumassa transsiin. Tämä on merkki - totisesti merkki ja nyt meidän pitää nousta kaiken puukkosateen yläpuolelle, takoa, tahkoa, taistella ja herättää sisällämme se jossain piilevä taistelutahtoinen villi-ihminen ja päästää se valloilleen. Toimia ja näyttää, että onnistumme. Maailma on valmis, valmiimpi kuin koskaan aiemmin ja me saamme marssia eturintamassa matkalla ihmislähtöisempään oppimisen maailmaan, jossa nauru raikaa.
Tieto ei ole enää valtaa, verkostot ja luottamussuhteet ovat. Luota muihin ihmisiin ja varmista itsellesi kaikki mahdollinen tuki. Hyvä mentori tai valmentaja vauhdittaa yhä useamman asekelta yhä useamman menestyvän henkilön polulla. Mitä enemmän ympäröit itsesi ihmisillä, jotka voivat tukea sinua, sitä todennäköisemmin pääset perille.
Intohimottomuus, se jollei ole mitään mille sydän sykkii, ei mitään minkä puolesta taistella viimeiseen hengenvetoonsa - silloin ihminen ikään kuin lakkaa olemasta, muttuu näkymättömäksi. Varokaa siis viimeiseen hengenvetoonne asti sellaista olotilaa. Ja nyt räyhymusiikin uumeniin - Olkaa hyvä ja vaviskaa! Takokaa tahtoa itseenne ja voimistukaa! The rhapsody of the fire - Wisdom Of The Kings
keskiviikko 24. syyskuuta 2008
Sain merkin
Nimeni on rock tai pikemminkin rock and roll.
Luulin eilen, että kaikki olisi ollut hyvin. Innostuin edellisen viikonlopun Morvan valloituksesta ja Johanneksen jorinat kiehtoivat. Mieleeni täyttyi uusista opeista ja ajattelin tapani mukaan antautua tuumailulle. Tuumailuni tarkoittaa, että toimeenpanon ja touhun unohtamista. Kaiken tämän keskellä sain merkin.
Eilen kello 9.15 aloitan perinteistä jorinaani sisustuksen historiasta. Olen koonnut vuosien aikana puheideni tueksi pp-shown. Tunteja säästelemättä. Kuvien ketju kertoo mielestäni aukottomasti kaiken ja monipuolisesti suomalaisen sisustuksen historia. Suorastaan loistelias työ ei suostu avautumaan. Mieli tyynenä soitan atk-tukeen. Mielessäni kytee ajatus surkeista koneista ja erilaisten ohjelmien yhteensopivuudesta.
Tunnin kuluttua lady atk ilmoittaa sisustuksien korruptoituneen. Olisivat edes kärsineet korroosiosta, mutta korruptoitua! Ainoa vaihtoehto oli siirtää sisältö bittien taivaaseen kahdella delete painalluksella.
On väärin väittää, että tiedosto oli korruptoitunut. Minun sieluni oli kuorrutettu omahyväisellä tietoähkyllä. Uskoin tietojen ylivertaisuuteen. Uskoin hiljaa mielessäni, että juuri minun pp-show on poikkeuksellinen. Tarvitsin tämän merkin, tiedoston tuhoutumisen, jotta voisin luoda jotain uutta.
Sinä syöt ihan väärin, Fedja-setä. Sinä pidät makkarapuolta ylöspäin. Jos käännät leivän toisinpäin, se maistuu paremmalta.
Kissa Matroskin
Luulin eilen, että kaikki olisi ollut hyvin. Innostuin edellisen viikonlopun Morvan valloituksesta ja Johanneksen jorinat kiehtoivat. Mieleeni täyttyi uusista opeista ja ajattelin tapani mukaan antautua tuumailulle. Tuumailuni tarkoittaa, että toimeenpanon ja touhun unohtamista. Kaiken tämän keskellä sain merkin.
Eilen kello 9.15 aloitan perinteistä jorinaani sisustuksen historiasta. Olen koonnut vuosien aikana puheideni tueksi pp-shown. Tunteja säästelemättä. Kuvien ketju kertoo mielestäni aukottomasti kaiken ja monipuolisesti suomalaisen sisustuksen historia. Suorastaan loistelias työ ei suostu avautumaan. Mieli tyynenä soitan atk-tukeen. Mielessäni kytee ajatus surkeista koneista ja erilaisten ohjelmien yhteensopivuudesta.
Tunnin kuluttua lady atk ilmoittaa sisustuksien korruptoituneen. Olisivat edes kärsineet korroosiosta, mutta korruptoitua! Ainoa vaihtoehto oli siirtää sisältö bittien taivaaseen kahdella delete painalluksella.
On väärin väittää, että tiedosto oli korruptoitunut. Minun sieluni oli kuorrutettu omahyväisellä tietoähkyllä. Uskoin tietojen ylivertaisuuteen. Uskoin hiljaa mielessäni, että juuri minun pp-show on poikkeuksellinen. Tarvitsin tämän merkin, tiedoston tuhoutumisen, jotta voisin luoda jotain uutta.
Sinä syöt ihan väärin, Fedja-setä. Sinä pidät makkarapuolta ylöspäin. Jos käännät leivän toisinpäin, se maistuu paremmalta.
Kissa Matroskin
maanantai 22. syyskuuta 2008
Tanssiteos syntyy muovaten ja jauhaen HS 20.9.2008
Viikonvaihteen Hesarissa oli suoranainen rautaisannos tiimijuttuja. Kulttuurisivuilla pohdittiin sitä miten tanssiteos siirtyy koreografilta tanssijoille? Ensin käydään läpi liikettä yleisesti, mitä kukin ajattelee, minkälaisen rytmin mihinkin paikkaan mieltää. Sitten sitä jauhetaan ja jauhetaan. Sitten koreografi astuu sivuun ja tanssijat saavat jatkaa. Voi ajatella, että prosessi ruokkii tanssijoita. Koreografi puhuu tiiminjohtamisesta, siitä miten pitää antaa tilaa, astua itse syrjään ja luottaa tiimin jäseniin.
Ajatelkaa, että tämä on minun tapani tehdä. Teette itsellenne, ettekä yleisölle. Mietin taas sitä, että viimekädessä kaikki täällä tehdään itselle. Oli se sitten The Rasmuksen maailmanvalloitus tai mikä muu tahansa tiimityö niin onnistuessaan, antaessaan se on Himasen ylistämä rikastava yhteisö, yhteisö jossa mukana oleminen, vaikuttaminen ja osallistuminen antavat monin verroin enemmän kuin ottavat. Pitää löytää se oma kipinä, into ja juttu, mistä ammentaa yhä uudelleen ja uudelleen itselleen jotain erityistä.
Huippuhetkeni on siinä kun liike jalostuu ja lähtee tulemaan tanssijasta. Miten Anne saadaan näkymään Annena niin, että persoona näkyy. Jotenkin koreografin sanat tuntuvat läheisiltä. Olenhan jo kertonut kuinka uteliaisuus ihmisiä kohtaan on virran lähteeni ja juuri se miten löytää kunkin sisällä piilevän helmen, saada ihminen näyttämään omat vahvuutensa, onnistumaan ja riemuitsemaan. Haluan korostaa harjoitteluprosessissa myös hauskuutta ja nautintoa
Ajatelkaa, että tämä on minun tapani tehdä. Teette itsellenne, ettekä yleisölle. Mietin taas sitä, että viimekädessä kaikki täällä tehdään itselle. Oli se sitten The Rasmuksen maailmanvalloitus tai mikä muu tahansa tiimityö niin onnistuessaan, antaessaan se on Himasen ylistämä rikastava yhteisö, yhteisö jossa mukana oleminen, vaikuttaminen ja osallistuminen antavat monin verroin enemmän kuin ottavat. Pitää löytää se oma kipinä, into ja juttu, mistä ammentaa yhä uudelleen ja uudelleen itselleen jotain erityistä.
Huippuhetkeni on siinä kun liike jalostuu ja lähtee tulemaan tanssijasta. Miten Anne saadaan näkymään Annena niin, että persoona näkyy. Jotenkin koreografin sanat tuntuvat läheisiltä. Olenhan jo kertonut kuinka uteliaisuus ihmisiä kohtaan on virran lähteeni ja juuri se miten löytää kunkin sisällä piilevän helmen, saada ihminen näyttämään omat vahvuutensa, onnistumaan ja riemuitsemaan. Haluan korostaa harjoitteluprosessissa myös hauskuutta ja nautintoa
sunnuntai 21. syyskuuta 2008
Otteita innostuksesta osa II
Koska olen hillittömästi ihastunut Pekka Himasen ajatuksiin rikastuttavastayhteisöstä niin bändit ovat eräs juttu joka kiehtoo. Osuvasti Hesarissa vuorostaan oli juttua The Rasmuksen uudesta maailmanvalloitusyrityksestä. Artikkelista huokuu käsinkosketeltavasti TAHTOTILA isolla T:llä. The Rasmus haluaa takaisin huipulle ja me olemme valmiita panostamaan siihen. Tahtotila on se mikä jää niin usein unholaan. Tehdään tiimejä vain tiimien vuoksi, ilman että kaikilla olisi selvää tahtotilaa. Mietin artikkelia lukiessani sitä mistä oma tahtotilani kumpuaa, mistä kollegani, mistä taas äitini joka painoi 40 vuotta pankin palveluksessa tai isäni, joka on toiminut yrittäjänä lähes puolet elämästään.Oma tahtotilani kumpuaa viimekädessä uteliaisuudesta, uskomattomasta uteliaisuudesta oppia tuntemaan uusi ihminen hänen elämänsä, ajatuksensa ja tahto löytää se jokaisen sisällä piilevä helmi. Tämä ihmeellinen uteliaisuus on kantavana voimana ollut mihin ikinään olenkaan ryhtynyt. Kollegani kertoi vuorostaan kuinka häntä ei niinkään kiehdo ihmisten taustat vaan anonymius on hänelle monin verroin haastavampaa. Sisäinen voima vetää minua tuntemaan tiimini jäsenet läpikotaisin, jotta tuntisin, aistisin ja ymmärtäisin ja sitten saisin voimat valloilleen, intohimon löytymään, kipinän syttymään.
Äitini oli tosiaan 40 vuotta pankin palveluksessa ja muistan niin moneen kertaan hänen kertoneen eräästä asikkaasta, jolla oli niin taivaallinen allekirjoitus. Allekirjoitus, jonka olisi pikemminkin voinut nähdä keskiajan asiakirjoissa kuin tässä ajassa. Liekkö hänen salainen kiihkonsa, jaksamisensa ollut jumalallisten allekirjoitusten bongaaminen.
No oli miten oli niin The Rasmus on maailmanvalloitusretkellään vuosien tauon jälkeen. Hesarissa kerrotaan kuinka he keräilevät keikkakalenteriinsa mielellään uusia maita. Hew pohtivat sitä kuinka valittaminen sai liikaa jalansijaa ja kuinka he nyt valittamisen sijaan pitävät hauskaa ja muistuttavat siitä kuinka välillä pitää vähän häröillä ja todellakin pitää hauskaa. Jos kaikki on liian onnellista jää helposti kellumaan sen päälle. Kun me saatiin vähän niinku nenuun, mun sisimmästä löytyi taas se valloittaja. He kertovat haastattelussa maailmanvalloituksen täysosumasta In te Shadow kipaleesta. Se osui oikeaan hetkeen. Meillä ja tuottajatiimillä oli hyvä hetki ja olimme innoissamme.
Otteita innostuksesta osa I
Valmentajuuden ensitaipaleet ovat edessä samoin kuin Morvavuoren valloitus ja opettajaryhmän valmentamiskokeilut. Ensi kerraksi olisi syytä vihdoin lueskella kirjallisuutta johtajuudesta, etteivät luule ihan löperöksi suunsoittelijaksi, joten ryhdyin syväluotaukseen ympärilläni olevan lehtipaljouden tiimoilta. Tein siin poimintoja viikonvaihteen lehdistä tiimijohtajuuden näkökulmasta.
Omien kokeilujeni perusteella olin entistä vakuuttuneempi siitä, että vastauksia påitää etsiä koulumaailman ulkopuolelta, etsiä sieltä missä ihmiset luonnostaan toimivat yhdessä, tiimeinä ja suuren intohimon viitoittamana.
Salon seudun sanomissa oli ensimmäinen artikkeli, jonka bongasin aiheesta. Edes 160 kilometrin matka ei estä Antti Riepposta vetämästä palokuntanuoria. 23-vuotias Riepponen haluaa korostaa, ettei häntä ole syytä nostaa jalustalle. Innostuneet nuoret työn tekevät, enkä minä. Riepponen kertoo jutun edetessä olevansa usein nuorten mukana leireillä ja kiintyvänsä vuosien varrella nuoriin palokuntalaisiin. Riepponen kuuluu Somerniemen palokuntaan mikä on maanlaajuisestikin varsin mittavasti menestynyt. Voimannäytteinä yhteen hiileen puhaltamisesta mainittakoon Ämyrin tanssilavan pyörittäminen talkoovoimin ja Suomen monipuolisimman ja uudenaikaisimman palokaluston ylläpitäminen. Somerniemen palokunnassa on siis jotain varsin maagista, intohimo, polte, sydämenpalo on tarttunut vuosikymmenistä toiseen ja palokuntatoiminta on pysynyt vireänä ja kutkuttavana. Riepposen puheistakin kuultaa syvä kunnioitus omaa palokuntaa kohtaan, ja intohimo, tahtotila olla mukana olla valmentamassa utta sukupolvea kohti pelastustyön huippuosaamista.
Omien kokeilujeni perusteella olin entistä vakuuttuneempi siitä, että vastauksia påitää etsiä koulumaailman ulkopuolelta, etsiä sieltä missä ihmiset luonnostaan toimivat yhdessä, tiimeinä ja suuren intohimon viitoittamana.
Salon seudun sanomissa oli ensimmäinen artikkeli, jonka bongasin aiheesta. Edes 160 kilometrin matka ei estä Antti Riepposta vetämästä palokuntanuoria. 23-vuotias Riepponen haluaa korostaa, ettei häntä ole syytä nostaa jalustalle. Innostuneet nuoret työn tekevät, enkä minä. Riepponen kertoo jutun edetessä olevansa usein nuorten mukana leireillä ja kiintyvänsä vuosien varrella nuoriin palokuntalaisiin. Riepponen kuuluu Somerniemen palokuntaan mikä on maanlaajuisestikin varsin mittavasti menestynyt. Voimannäytteinä yhteen hiileen puhaltamisesta mainittakoon Ämyrin tanssilavan pyörittäminen talkoovoimin ja Suomen monipuolisimman ja uudenaikaisimman palokaluston ylläpitäminen. Somerniemen palokunnassa on siis jotain varsin maagista, intohimo, polte, sydämenpalo on tarttunut vuosikymmenistä toiseen ja palokuntatoiminta on pysynyt vireänä ja kutkuttavana. Riepposen puheistakin kuultaa syvä kunnioitus omaa palokuntaa kohtaan, ja intohimo, tahtotila olla mukana olla valmentamassa utta sukupolvea kohti pelastustyön huippuosaamista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
