Valmentajuuden ensitaipaleet ovat edessä samoin kuin Morvavuoren valloitus ja opettajaryhmän valmentamiskokeilut. Ensi kerraksi olisi syytä vihdoin lueskella kirjallisuutta johtajuudesta, etteivät luule ihan löperöksi suunsoittelijaksi, joten ryhdyin syväluotaukseen ympärilläni olevan lehtipaljouden tiimoilta. Tein siin poimintoja viikonvaihteen lehdistä tiimijohtajuuden näkökulmasta.
Omien kokeilujeni perusteella olin entistä vakuuttuneempi siitä, että vastauksia påitää etsiä koulumaailman ulkopuolelta, etsiä sieltä missä ihmiset luonnostaan toimivat yhdessä, tiimeinä ja suuren intohimon viitoittamana.
Salon seudun sanomissa oli ensimmäinen artikkeli, jonka bongasin aiheesta. Edes 160 kilometrin matka ei estä Antti Riepposta vetämästä palokuntanuoria. 23-vuotias Riepponen haluaa korostaa, ettei häntä ole syytä nostaa jalustalle. Innostuneet nuoret työn tekevät, enkä minä. Riepponen kertoo jutun edetessä olevansa usein nuorten mukana leireillä ja kiintyvänsä vuosien varrella nuoriin palokuntalaisiin. Riepponen kuuluu Somerniemen palokuntaan mikä on maanlaajuisestikin varsin mittavasti menestynyt. Voimannäytteinä yhteen hiileen puhaltamisesta mainittakoon Ämyrin tanssilavan pyörittäminen talkoovoimin ja Suomen monipuolisimman ja uudenaikaisimman palokaluston ylläpitäminen. Somerniemen palokunnassa on siis jotain varsin maagista, intohimo, polte, sydämenpalo on tarttunut vuosikymmenistä toiseen ja palokuntatoiminta on pysynyt vireänä ja kutkuttavana. Riepposen puheistakin kuultaa syvä kunnioitus omaa palokuntaa kohtaan, ja intohimo, tahtotila olla mukana olla valmentamassa utta sukupolvea kohti pelastustyön huippuosaamista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti